Uskomme edelleen Eurooppaan

Teksti: Alexandra Morris, ODIN

Eurooppaan kannattaa mielestämme edelleenkin sijoittaa pitkällä aikavälillä.

Valtioiden velkakriisit ovat ratkaistavissa, Eurooppa on enemmän kuin euroalue, ja voimme poimia vapaasti parhaat yritykset.

"Olemme tuudittautumassa negatiiviseen psykoosiin. En muista, että edellisen finanssikriisin jälkeen olisi tullut näin paljon huonoja uutisia joka suunnasta. Kaikki haluavat suojautua tavalla tai toisella, sillä jos kriisi tulee, siihen halutaan varautua." Näin sanoi saksalaisen jättiläiskonsernin Siemensin Norjan maajohtaja Per Otto Dyb DN.no-verkkolehdelle esitelleessään kaikkien aikojen voitollisinta tilinpäätöstä. Maailman suurimpien kansainvälisten yritysten joukkoon kuuluva Siemens ei pelästy synkin sävyin maalattua tulevaisuudenkuvaa. Emme mekään.

Syksy on ollut masentavaa aikaa, varsinkin meille Eurooppan keskittyville toimijoille. Kesällä puhkesi Kreikan valtionvelkakriisi ja sitä seurasi Italian ja Espanjan talouskurimukset. Marraskuun lopussa kriisi levisi muihin euroalueen maihin. Euroopan osakemarkkinaindeksi MSCI AC Europe laski 12 prosenttia paikallisissa valuutoissa. MSCI Eurozone –indeksi kärsi vielä pahemmin. Se putosi peräti 18 prosenttia. Ilonaiheita ei juuri ole – tällä hetkellä.

Mielestämme Eurooppa on kuitenkin erittäin houkutteleva sijoitusalue ODINin kaltaiselle, osakkeita aktiivisesti poimivalle rahastoyhtiölle. Tässä kolme perustelua:

Poliittinen ratkaisu on mahdollinen. Euroopan poliittisella tasolla on havaittavissa merkkejä ratkaisun löytymisestä. Marraskuun lopussa markkinoilla odotettiin ratkaisua ja kurssit jopa nousivat voimakkaasti.

Eurooppa on enemmän kuin euroalue. Eurooppa on poliittisesti ja taloudellisesti erittäin monipuolinen alue, jossa toimii maailman johtavia maailmantalouden kasvusta hyötyviä yrityksiä.

Voimme valikoida. Makrotalous saa markkinat laskemaan ja nousemaan, jolloin hyvien yritysten osakkeet joutuvat samaan kierteeseen kuin huonojen. Poimimalla osakkeita saamme tässä tilanteessa ainutlaatuiset mahdollisuudet sijoittaa laadukkaisiin yrityksiin erittäin houkuttelevin hinnoin.

Poliittiset vastakkainasettelut ovat ratkaistavissa

Finanssipolitiikkansa hyvin hoitaneet euroalueen maat tuntevat tulleensa Välimeren maiden huijaamiksi. Niissä on eletty yli varojen vuosikausien ajan, eikä yhteiskunnan luutuneita perusrakenteita ole pystytty uudistamaan. Näitä maita painostetaan voimakkaasti kiristämään rahahanojaan. Löysää rahapolitiikkaa vastustetaan voimakkaasti.

Yksittäisten eurokumppaneiden edesvastuuttomuus on harmittnut varsinkin Saksaa ja se on tehnyt monet sokeiksi seurauksille, joita aiheutuu, jos Italiaa, Espanjaa, Portugalia ja Kreikkaa vaaditaan säästökuurille nykyisessä tilanteessa. Kun euroaluetta uhkaa taantuma, katkaistaisiin kasvulta siivet näissä maissa ja koko Euroopassa. Ratkaisu ei ole näin yksinkertainen.

Saksan on kuitenkin myönnettävä, että euroyhteistyöstä on ollut sille paljon hyötyä. Keinotekoisen alhainen valuuttakurssi on toiminut piristysruiskeena vientiteollisuudelle ja euroalueelle on virrannut paljon pääomia. Saksa on kuitenkin osasyyllinen pitkään vallinneeseen epätasapainoon. Sen kauppatase ja yksityinen säästäminen ovat olleet plusmerkkisiä liian monta vuotta. Saksassa ollaan innokkaita pitämään muiden euromaiden budjetit tasapainossa, mutta tässäkin maassa tarvitaan tasapainottamista. Liian negatiivisena tai positiivisena pysyvä kauppatase ei ole hyvästä pitkällä aikavälillä.

Jos euroyhteistyö päättyy, kärsii Saksa suuret taloudelliset ja poliittiset menetykset. Siksi Saksassa pitäisi olla enemmän tahtoa auttaa velkaantuneita maita. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki voisi toimia viimeisenä oljenkortena ja lainata pankkien lisäksi myös valtioille. Rajujen kustannusleikkausten vaatiminen ja inflaation torjuminen eivät välttämättä ole oikeita lääkkeitä, kun ollaan taantumassa.

Oman vastuun myöntäminen ja EKP:n vapauttaminen ostamaan valtioiden obligaatioita eivät miellytä saksalaisia poliitikkoja ja virkamiehiä. Tällainen vastaan hangoitteleminen selittää kriisin puhkeamisen ja syvenemisen, mutta sovittamattomilta näyttävistä ristiriidoista huolimatta on olemassa ratkaisuja.

Tätä kirjoitettaessa Saksasta ja Ranskasta on saatu signaaleita euromaiden finanssipolitiikan vapaaehtoisesta yhteensovittamisesta. Poliittisella tasolla tapahtuu siis jotain. Lisäksi Saksa on jäämässä yhä enemmän yksin mielipiteineen, jotka estävät EKP:tä puuttumasta peliin aktiivisesti.

Tiedetään, että euron perusta on heikko. Eurokriisin kestävä ratkaisu todennäköisesti edellyttää tämän perustan vahvistamista tiukentamalla finanssipolitiikan yhteensovittamista ja yhteisiä euro-obligaatioita. Ajan mittaan muodostuisi keskuspankki, joka toimii yhä enemmän muiden keskuspankkien tavoin. Tämä kriisi tuo tullessaan uuden Euroopan, joka on tiiviimpi ja vahvempi. Mutta aikaa kuluu ja tuli kytee.

Markkinoilla on nyt enemmän euroalueen valtionobligaatioiden myyjiä kuin ostajia, joten niiden korko on nousemassa huimalle tasolle. Lisäksi Euroopan pankkeihin kohdistuu paine taseiden vahvistamiseksi. Ilman halukkaita sijoittajia talletuspako rajoittaa antolainausta. Luottomarkkinoiden kiristyminen lienee tärkeä syy siihen, miksi Eurooppa on ajautunut taantumaan. Tämä ei ole hyvä asia kasvun kannalta.

Kestäviä poliittisia ratkaisuja odoteltaessa vain EKP:llä on riittävästi voimaa pysäyttää luottamuskriisi sekä pääomien pako Euroopan pankeista ja finanssimarkkinoilta. Mielestämme EKP:ltä vaaditaan pontevampia toimenpiteitä ja uskomme, että niitä vielä nähdään. Nykyisessä erittäin masentuneessa ilmapiirissä tällainen väliintulo saisi aikaan voimakkaan myönteisen korjausliikkeen Euroopan osakemarkkinoilla.

Monikasvoinen Eurooppa

Vaikka tiukkaan puristukseen joutuneet 17 euroalueen maata muodostavat Euroopan ytimen, EU:hun kuuluu niiden lisäksi 10 maata, joiden valuutta ei ole euro. Niistä varsinkin Iso-Britannialla, Puolalla, Ruotsilla ja Tšekinmaalla on erityistä merkitystä.

Vielä tärkeämpää on, että eurooppalaiset yritykset eivät ole sidoksissa kotimaittensa talouksiin, vaan niillä on toimintaa kaikkialla maailmassa. Euroopassa on enemmän monikansallisia yrityksiä kuin USA:ssa. Monimuotoisuus perustuu keskisuurien yritysten suureen määrään ja Euroopassa toimii useita keskisuuria laatuyrityksiä, joilla on vankat perinteet ja kansainvälinen johtoasema omailla erikoisaloillaan.

Vahva omistajaohjaus ja pääomakuri ovat tunnusomaisia eurooppalaiselle yrityskulttuurille, samoin panostaminen korkeaan laatuun ja tunnetut merkkituotteet. Eurooppaan sijoittava saa osansa koko maailman kasvusta ja vahvasta eurooppalaisesta yrityskulttuurista. Tämä on mainio yhdistelmä varsinkin kun otetaan huomioon osakkeiden nykyinen hintataso.

Yksittäisiä yrityksiä poimimassa

Valtionvelkakriisi on kiristänyt luottohanoja tänä syksynä varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille. Juuri tällaiset yritykset ovat riippuvaisia pankeista, kun tarvitaan rahoitusta uusille projekteille tai jos finanssimarkkinoilta ei saada muuta rahoitusta.

Tavallisesti mielenkiintoisimmat sijoitusmahdollisuudet löytyvät pienten ja keskisuurien yritysten joukosta. Ne ovat tuottaneet hyvin pitkällä aikavälillä. Finanssikriisin puhkeaminen on kuitenkin painanut sijoitussalkkuja alaspäin, sillä tällaiset yritykset ovat niissä ylipainossa.

Salkkujen koostumusta on tästä syystä korjattu suurien yrityksien suuntaan. Niillä on taseet kunnossa, vahvat kassavirrat ja vankka osingonmaksukyky. Tällaiset yritykset yleensä huolehtivat rahoituksestaan, jos ne tarvitsevat uutta pääomaa, voivat ne myydä velkakirjojaan finanssimarkkinoille edullisin ehdoin.

Brittiläinen Unilever on hyvä esimerkki tällaisesta yrityksestä. Unileverin maailmanlaajuinen kulutustavaraliiketoiminta tuottaa vakaan kassavirran. Yritys hyötyy markkina-asemansa vuoksi hyvinvoinnin ja kulutuksen vahvistumisesta kehittyvien talouksien maissa. Kun katteita heikentävä raaka-aineiden hintojen nousu on nyt helpottumassa, ovat yrityksen näkymät valoisammat kuin pitkään aikaan.

Toinen esimerkki on maailman johtava SAP-ohjelmistotalo Saksasta. Yrityksellä on suuret kasvun mahdollisuudet Aasiassa ja se hyötyy automaation lisääntymisestä länsimaissa, joissa keskitytään kustannusten hallintaan tekemällä suuria investointeja logistiikka- ja ohjausjärjestelmiin.

Kolmas esimerkki on brittiläinen pankki Standard Chartered. Olemme pitkään vältelleet eurooppalaisia pankkeja, sillä niillä voi olla luurankoja kaapeissaan, mutta Standard Chartered on mielestämme poikkeus. Se toimii lähinnä kehittyvien talouksien maissa eikä Euroopassa. Kehittyvät taloudet tarvitsevat enemmän pankkipalveluita hyvinvoinnin kasvaessa ja Standard Chartered tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää näitä kasvumahdollisuuksia. Yrityksen peruspankkitoiminta lepää vakaalla pohjalla.

Euroopan osakemarkkinoilla voi nykyään sijoittaa tällaisiin yrityksiin edullisesti kun makrotalouden aiheuttamat huolet ovat painaneet markkinoita. Monet sijoittajat vierastavat osakekauppaa perusteellisista ja hyviltä näyttävistä yritysanalyyseistä huolimatta.

Sekä hyvät että huonot yritykset ovat joutuneet negatiiviseen kierteeseen, kuten Siemensin Norjan-maajohtaja sanoi. Me emme kuitenkaan usko tällaiseen todellisuudenkuvaan. Ne, joiden mielestä Eurooppa ei ole vajoamassa mereen, voivat nyt poimia hyvien yritysten osakkeita erittäin houkuttelevilla hinnoilla. Euroopan osakemarkkinoiden yleinen hintataso ylittää kirjanpitoarvot nykyään 1,2-kertaisesti. Pitkän aikavälin historiallinen keskiarvo on 2,16. Osakkeet oli siis hinnoiteltu epätavallisen edullisiksi marraskuun lopussa.

Alexandra Morris, vastuullinen salkunhoitaja ODIN Europa ja ODIN Europa SMB