Osaajapula maksaa eurooppalaisille yksityisomisteisille yrityksille 414 miljardia euroa joka vuosi – digitalisaatioon kaivataan yhä vauhtia ja rohkeutta

Eurooppalaisten yksityisomisteisten yritysten kasvun suurin haaste on kasvava osaajapula sekä tarve tarttua rohkeammin digitaaliseen transformaatioon. PwC:n toteuttama kyselytutkimus, johon osallistui yksityisyrityksiä ja -yrittäjiä 31:stä Euroopan maasta, nostaa esiin laajemman alueella vallitsevan erityisesti osaajiin liittyvän ongelman. PwC arvioi, että osaajapula pienentää pelkästään eurooppalaisten yksityisomisteisten yritysten tuloja 414 miljardilla eurolla joka vuosi. Summa on noin 2,6 % Euroopan BKT:sta, ja se ylittää Kreikan ja Portugalin yhteenlasketun vuosittaisen BKT:n.

Kuvat ja teksti: PwC Suomi©

65 % kyselyyn vastanneista uskoi digitalisaation vaikuttavan heidän yritystensä kannattavuuteen pitkällä aikavälillä. Osuus on kasvanut viime vuodesta, jolloin vain 31 % vastaajista piti digitalisaatiota prioriteettina. Suomalaisvastaajista 56 % uskoo digitaalisuuden vaikuttavan yritysten kannattavuuteen pitkällä aikavälillä erittäin merkittävästi, 44 % merkittävästi. Suomi, Romania ja Irlanti kokivat digitaalisuuden vaikuttavan eniten pitkällä aikavälillä.

Selvityksessä todettiin myös, että monet eurooppalaiset yksityisomisteiset yritykset odottavat kasvun jatkuvan seuraavien 12 kuukauden aikana – joskin ne ovat huomattavasti vähemmän optimistisia kuin viime vuonna. 65 % yrityksistä piti kasvua todennäköisenä vuonna 2018, kun tänä vuonna luku on vain 57 %. Suomessa kasvua pidetään selvästi todennäköisempänä myös tänä vuonna: vastaavat luvut Suomessa olivat vuonna 2018 85 % ja tänä vuonna peräti 92 %.

Laskusuhdanteen mahdollisuudet ja osaamisen tunnistaminen

Eurooppalaisten yksityisomisteisten yritysten johtajien varautuneisuus heijastelee maailmanlaajuista kuvaa kerääntyvistä myrskypilvistä. Monet taloustieteilijät ennustavat, että vuonna 2019 alkaa laskusuhdanne, jota ruokkivat Kiinan hidastuva kasvu (ja maan kiihtyvä kauppasota Yhdysvaltojen kanssa), yritysten ennätyksellisen suuret velat kaikilla mantereilla ja euroalueen jatkuva epävarmuus erityisesti suhteessa brexitiin.

Topi Järvinen

“Laskusuhdanteet tuovat kuitenkin usein mukanaan tilaisuuksia, minkä vuoksi ajoissa valmistautuvat ja peruuttamisen sijaan eteenpäin katsovat yritykset voivat saavuttaa valtavia hyötyjä niin hankalina aikoina kuin niiden jälkeen. Yritykset, jotka suhtautuvat digitaaliseen transformaatioon seuraavan kasvuvaiheen avaimena ja onnistuvat sen toteuttamisessa, voivat kasvaa nopeammin seuraavan nousukauden koittaessa”, tiivistää PwC:n innovaatio- ja yrittäjyyspalveluiden johtaja Topi Järvinen.

“Osa omistajista ja johtajista ei ehkä ole ymmärtänyt, kuinka laajoja tarvittavat muutokset ovat ja miten niiden rahoitus ja osaaminen järjestetään. Ongelmana on myös sen takaaminen, että omistajilla, johdolla ja hallituksilla ovat tarvittavat strategiset edellytykset digitalisaation valvontaan, riskeihin sekä yrityksen kulttuurin ja liiketoiminnan kehittämiseen”, Järvinen painottaa.

Euroopassa osaajien puutteesta on tullut entistäkin suurempi rakenteellinen ongelma yksityisyrityksille. Jokaisen yrityksen tuleva menestys on olennaisella tavalla sidoksissa rekrytointiin ja henkilöstön hallintaan.

Marko Korkiakoski

“Nykyisessä digitaalisen transformaation ympäristössä on kuitenkin tärkeämpää kuin koskaan löytää työntekijöitä, joilla on oikeanlaiset taidot tai haluja oman osaamisen kehittämiseen yrityksen kehittämisen ohella. Tämä on hyvä hetki muun muassa perheyrityksille tunnistaa ja ottaa mukaan hallitukseen nuorempaa sukupolvea, joista moni on jo kasvanut suoraan digitaalisuuteen”, sanoo PwC:n omistajayrittäjäpalveluiden liiketoimintajohtaja Marko Korkiakoski.

Merkittävimpinä osaamistarpeina selvityksessä tunnistettiin muun muassa digi- ja myyntiosaaminen. Suomi piti kärkipaikkaa digiosaajien tarpeessa ja myös myyntiosaajien tarve korostui Suomen kohdalla selvästi. Suomi hyödyntää myös muita EU-maita vähemmän kansainvälistä osaamista.

“Haasteet digi- ja myyntiosaajien löytämisessä on jo vuosia jatkunut aihe. Ei riitä, että meillä on joko digi- tai myyntiosaajia, molempia tarvitaan. Suorien asiantuntijarekrytointien rinnalla yritysten kannattaisi tutkia mahdollisuuksia hyödyntää enemmän kansainvälistä osaamista tai hakea kumppanuuksien avulla täsmäosaamista esimerkiksi tekemällä yhteistyötä startupien kanssa“, Korkiakoski jatkaa.

Digitaalisen transformaation rahoittaminen

Selvityksen tulokset viittaavat siihen, että monet yritysjohtajat näkevät digitalisaation teknisenä ratkaisuna yksittäisiin ongelmiin, jotka koskevat esimerkiksi toimitusketjujen kaltaisia alueita. Digitalisaation käsittäminen kokonaisvaltaisena, koko yrityksen muuttamiseen tähtäävänä strategiana sisältää kuitenkin monia etuja – etenkin aikana, jolloin suhdannekierto vaatii yrityksiltä uusiutumista ja uudistamista osana seuraavaan kasvukauteen valmistautumista. Tämä vaatii maltillisempien kasvulukujen nojalla aiempaa tarkempaa pohdintaa myös investoinneista digitaalisuuteen.

Digitaalinen transformaatio muuttaa talouden kaikkia osa-alueita, eivätkä yksityisomisteiset yritykset jää sen vaikutusten ulkopuolelle. Yritysten on toimittava nyt, jotta ne voivat minimoida riskit ja hyötyä digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista. Selvitys osoittaa, että Suomessa ymmärrys loppukäyttäjille suunnatun digitaalisten ratkaisujen merkityksestä oli huippuluokkaa (86 %) yhdessä Irlannin (88 %) kanssa. Kaikkien vastanneiden kesken luku oli vain 37 %.

Digitalisaation hyödyntäminen ja siihen valmistautuminen vaatii luonnollisesti myös varojen allokointia. Jopa 70 % suomalaisista yrityksistä oli huolissaan uusien teknologioiden kustannusvaikutuksista, mikä on huomattavasti enemmän kuin muissa maissa keskimäärin.

“Mielenkiintoista on, että vain yksi kuudesta suomalaisesta yksityisomisteisesta yrityksestä on kuitenkaan valmis ohjaamaan yli viittä prosenttia investoinneistaan bisneksensä digitalisaatioon. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, joissa lähes puolet vastaajista ovat valmiita yli viiden prosentin investointeihin”, Järvinen jatkaa.

Suomessa varat digitaalisuuden ja transformaation rahoitukseen uskotaan löytyvän pääasiallisesti kassavirrasta (58 %) ja perinteisistä pankkilainoista (78 %). Vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen, kuten  pääomasijoitusten mahdollinen hyödyntäminen korostui erityisesti Tanskassa 34 %, Suomessa vastaavan luvun ollessa 10 %.

“Vaikka digitalisaation tärkeys on selvästi ymmärretty Suomessa, muutoksen rahoittamisessa ei vielä osata käyttää tehokkaasti hyväksi kaikkia mahdollisuuksia. Toisaalta vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen hyödyntämisessä on paljon potentiaalia. Yritykset voisivat hyödyntää enemmän erilaisia kumppanuusmalleja tai jopa omia sijoituksia esimerkiksi startupeihin digitalisaatiopolun ja tulevaisuuden strategisten vaihtoehtojen rakentamisessa”, Järvinen jatkaa.

Teknologioiden merkitys on vielä epäselvä suomalaisille yksityisomisteisille yrityksille

Selvityksessä käsiteltiin myös kahdeksan merkittävimmän teknologian merkityksellisyyttä ja käyttöä. Nämä kahdeksan tulevaisuuden peruspilaria ovat 3D-tulostus, tekoäly (AI), lisätty todellisuus (AR), lohkoketjuteknologia, droonit, esineiden internet (IoT), robotiikka ja virtuaalitodellisuus (VR). Vastauksissa näkyi, että esineiden internet on Suomessa monelle yritykselle jo arkipäivää esimerkiksi erilaisten etämittarien tai teollisuusprosessien ennakoivan huollon kautta.

Monien uusien teknologioiden merkitys on vielä epäselvä suomalaisille yksityisomisteisille yrityksille. Lohkoketjuteknologioita, jotka esimerkiksi mahdollistavat uudenlaisia, läpinäkyviä toimintamalleja toimitusketjun seurannassa, ei nähdä vielä millään tavoin merkityksellisinä teknologioina. Esimerkiksi valmistavan teollisuuden kannalta robotiikka ja 3D-tulostus ovat keskeisiä tulevaisuuden osa-alueita. Toisin kuin muualla Euroopassa, Suomessa yritykset eivät kuitenkaan näe ainakaan vielä näitä erityisen merkityksellisinä teknologioina oman liiketoimintansa kannalta.

Kilpailukyvyn säilyttäminen ei kuitenkaan koskaan ole pelkästään yksittäisten teknisten ja digitaalisten ratkaisujen tunnistamista ja käyttämistä. Yrityksillä tulee olla hyvä strateginen näkemys, mutta myös ketteryyttä tarvittaessa muuttaa suuntaa ja toimintamallia parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Tässä työssä on tärkeää panostaa ihmisiin ja osaamiseen sekä ketteriin prosesseihin ja organisaation kulttuurin kehitykseen laajemmin.

Metodologia

PwC järjesti vuoden 2019 helmikuun ja huhtikuun välillä strukturoituja haastatteluja, joihin osallistui tärkeässä roolissa olevia päätöksentekijöitä 2 993 yksityisyrityksestä. Yritysten liikevaihto on vähintään 10 miljoonaa euroa ja ne toimivat yhteensä 53 maassa Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa. Pohjoismaista (Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja) haastateltiin kustakin maasta 50 päättäjää. Tämän raportin perustana olevaan kyselytutkimukseen osallistui edellä mainitusta joukosta yhteensä 2 443 yritystä 31:stä eri maasta (28 EU-maata sekä Sveitsi, Norja ja Turkki). Keski-Eurooppaan, Itä-Eurooppaan, Lähi-itään ja Afrikkaan keskittyvät raportit julkaistaan tulevien viikkojen aikana. Osaajapulan aiheuttamat taloudelliset menetykset laskettiin kyselytutkimuksen tulosten perusteella. Havaintojen analysoinnin ja arvioinnin suorittivat PwC:n asiantuntijat, joiden erikoisalaa ovat digitaalisuus, strategiat ja yksityisomisteiset yritykset.

  • Topi Järvinen
  • Marko Korkiakoski
Helsingin omat uutiset
Päivän kurssi
Viimeisimmät uutiset
Koeajossa
Yhteistyössä