Kaupan näkymät: Kauppa kasvaa, mutta työllisyys pienenee

Kaupan liikevaihto on edelleen kasvussa. Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat toimintojen tehostamisen ja uudenlaiset palvelukonseptit, joilla kilpailussa pärjätään. Liikevaihdon kasvu ei kuitenkaan enää automaattisesti luo uusia työpaikkoja.

Kaupan liitto

Kauppa muuttui pysyvästi vuoden 2008 finanssikriisissä ja sen jälkeisessä kansainvälisessä ja kotimaisessa taantumassa. Tukkukaupan ennätysmäinen kasvu alkuvuonna 2008 romahti yhtäkkisesti vuoden lopussa, ja yritykset olivat uudenlaisessa tilanteessa. Alkoi tiukka kustannuskilpailu kansainvälisillä ja kotimaisilla markkinoilla, kun asiakkaat trimmasivat hankintaketjujaan ja aloittivat omia kulukuurejaan kilpaillakseen hitaamman talouskasvun ja kansainvälisen investointilaman keskellä.

Tukkukaupan työllisyys alkoi tuolloin pienentyä trendinomaisesti, ja tämä kehitys jatkuu yhä. Samalla on kuitenkin syntynyt myös uusia työtehtäviä. Automatisaation ja digitalisaation myötä tukkukauppa tarvitsee uudenlaista osaamista, kun taas monien perinteisten tehtävien, kuten varastotyön, tarve vähenee.

”Perinteisiä tukkumyyjiä, teknisiä myyjiä tai sisäänostajia tarvitaan kuitenkin edelleen, mutta heidänkin työssään asiantuntijuus ja uudenlaiset taidot painottuvat aikaisempaa enemmän. Tämä tuo rekrytointihaasteita”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kuvaa työn muutosta.
Vähittäiskaupan työmarkkinoilla on kitkaa

Myös vähittäiskaupan toimintaympäristö on viimeisen 10 vuoden aikana muuttunut rajusti. Erikoiskauppaa ovat samaan aikaan myllertäneet sekä digitaalisen ostamisen ja verkkokaupan yleistyminen että suurten kansainvälisten ketjujen kilpailu fyysisessä kaupassa.

Taloudellinen epävarmuus teki eurooppalaisesta kuluttajasta hyvin hintavetoisen, mikä kannusti muun muassa päivittäistavarakauppaa hinta- ja kustannuskilpailuun. Sama kehitys alkoi näkyä myös Suomessa, jossa päivittäistavarakaupan kilpailua kuumensivat hidas ostovoiman kehitys ja työttömyyden kasvu.

Myös vähittäiskaupassa työllisyys pienenee pidemmällä aikavälillä, mikä trendi onkin jo selvästi nähtävissä. Samalla työtehtävien vaatimukset ja koko rakenne muuttuvat kuten tukkukaupassakin.

”Vähittäiskaupan työmarkkinat kehittyvät nyt ristiriitaisesti: työllisyys pienenee, mutta työvoimaa etsitään jopa aikaisempaa enemmän. Kannustinloukkujen lisäksi vähittäiskaupan työmarkkinoilla on selvästi sekä alueellista että osaamiseen liittyvää kitkaa”, Kurjenoja toteaa.

Yksi suurimmista kaupan työmarkkinoita nyt muuttavista kehityksistä onkin kaupungistuminen: kasvukeskuksissa on asiakkaita ja työpaikkoja, syrjäseuduilta niitä häviää.

Liikevaihdon määrä jatkaa hidasta kasvua, työllisyys pienenee

Samat tekijät, jotka hidastavat talouskasvua, hidastavat myös kaupan kasvua tulevina vuosina. Osaavan työvoiman määrä rajoittaa kotimaisen kaupan kehittymistä, ja ikääntyvä väestö ja velkaantunut julkinen sektori pitävät verotusta kireänä ja heikentävät yritysten toimintaympäristöä.

Kaupan liitto ennustaa tälle vuodelle vähittäiskaupan liikevaihdon määrän* kasvavan kaksi prosenttia ja kasvun hidastuvan ensi vuonna puoleentoista prosenttiin. Ennusteen mukaan vähittäiskaupan työllisyys pienenee 2018−2019 edelleen prosentilla. Tukkukaupan liikevaihdon määrän ennustetaan kasvavan tänä ja ensi vuonna pari prosenttia. Tukkukaupan työllisyys pienenee tänä vuonna kaksi prosenttia ja ensi vuonna prosentin.

Perinteiset yritystuet jarruttavat muutosta moderniksi palveluyhteiskunnaksi

Poliitikoilla on vielä paljon tehtävää, jotta edellytykset elinvoimaiselle, kasvua vetävälle palvelusektorille olisivat olemassa. Kaikki lähtee koulutuksesta.

Kaupan liiton mielestä korkeakouluihin tulisikin perustaa nykyistä enemmän kuluttajaymmärrykseen, markkinointiin, tuote- ja palvelusuunnitteluun yms. keskittyviä kansainvälisiä koulutusohjelmia ja -kokonaisuuksia.

Lisäksi julkisilla rahoitus- ja tukihankkeilla tulisi kehittää palveluyritysten ekosysteemejä, joissa erilaiset palveluntarjoajat ja asiakasyritykset kohtaavat toisensa. Samalla yhteistyö kaupan yritysten kanssa kehittäisi palveluntarjoajien osaamista ja ymmärrystä ja valmentaisi myös niitä kansainväliseen kilpailuun.

Kurjenojan mukaan perinteisillä yritys- ja elinkeinotuilla ei rakenneta tehokasta ja kansainvälisesti kilpailukykyistä palvelusektoria vaan ylläpidetään vanhoja rakenteita ja toimintoja, myös julkisella sektorilla. Kevyt yhteisöverotus kohtelisi kaikkia toimialoja ja yrityksiä tasapuolisesti ja olisi etu myös kansainvälisessä kilpailussa.

* Liikevaihdon määrä on hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto.

Päivän kurssi
Viimeisimmät uutiset
Koeajossa
Yhteistyössä