Uusien autojen ensirekisteröinnit ovat jääneet selvästi viime vuodesta

Toukokuussa ensirekisteröitiin 10 884 henkilöautoa, mikä on 12,8 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Uusia henkilöautoja on alkuvuoden aikana rekisteröity 49 734. Määrä on 14,2 prosenttia viime vuoden tammi-toukokuuta pienempi.

Autoalan tiedotuskeskus

EU-maissa ensirekisteröintien määrä jäi tammi-huhtikuussa 2,6 prosenttia viime vuodesta. Suomessa uuden auton hankintaa jarruttaa tällä hetkellä eniten poliittinen spekulointi eri käyttövoimien mahdollisista kannusteista ja kielloista sekä liikenteen verotuksen tulevaisuuden muutossuunnista. Uusien autojen myynnin väheneminen hidastaa entisestään autokannan uudistumista ja kiihdyttää käytettyjen autojen maahantuontia, jonka on tänä vuonna arvioitu kasvavan ennätyslukemiin.

Uusia pakettiautoja rekisteröitiin toukokuussa 1 327, joka on 16,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden huhtikuun aikana. Pakettiautoja on ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ensirekisteröity 6 625. Määrä on 8,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.

Toukokuussa ensirekisteröitiin 427 kuorma-autoa. Määrä on 11,5 prosenttia viime vuoden toukokuuta suurempi. Alkuvuoden aikana kuorma-autoja on ensirekisteröity 1 772, joka on 4,7 prosenttia viime vuoden alkukuukausia enemmän. Suuria yli 16 tonnin kuorma-autoja on ensirekisteröity 1 277, joka on 2,4 prosenttia viime vuoden alkua vähemmän. Kevyiden kuorma-autojen kysyntä jatkaa edelleen kasvuaan. Alle 6 tonnin kuorma-autoja on alkuvuonna ensirekisteröity 373, joka on 38,7 prosenttia viime vuoden alkua enemmän.

Uusia linja-autoja rekisteröitiin toukokuussa yhteensä 23. Linja-autoja on alkuvuoden aikana ensirekisteröity 123, joka on 20,6 prosenttia viime vuoden alkua vähemmän.

Tutkimusten mukaan ladattavia hybridiautoja ladataan aktiivisesti

Suomessa autokannan sähköistyminen näkyy tällä hetkellä eniten hybridien yleistymisessä ensirekisteröinneissä. Tammi-huhtikuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 4,5 prosenttia oli ladattavia hybridejä, kun täyssähköautojen osuus jäi 1,7 prosenttiin. Muiden hybridien, joissa ei ole ulkoista latausta, osuus oli noin 13 prosenttia.

Ladattavien hybridien kulutus- ja päästöarvot ovat viime aikoina nousseet esille päästöjen vähentämistä koskevien toimenpiteiden priorisoinnissa. Autojen lataamisen on erityisesti työsuhdekäytössä epäilty olevan satunnaista. Tutkimukset eivät vahvista mielikuvaa autoaan laiskasti lataavasta hybridiautoilijasta. Tutkimusten perusteella lataushybrideillä ajetuista kilometreistä keskimäärin puolet ajetaan sähköenergialla. Ladattavat hybridit valikoituvat yleensä ympäristötietoisille käyttäjille. Kotitalouksilla lataamista motivoivat lisäksi sähkömoottorin pienet käyttökustannukset, mutta myös työsuhdekäytössä lataamiseen kannustavat taloudellisuus ja pienemmät ympäristövaikutukset. Lataamisen yleisyydestä kertoo autoedun tyypin valinta – noin 80 prosenttia työsuhdekäytössä olevista lataushybrideistä on käyttöetuautoja, kun vastaava osuus polttomoottoriautoilla on noin 25 prosenttia.

Lataushybridien akkukapasiteetti on viime vuosina kasvanut ja toimintasäde sähköllä kasvaa lähivuosina merkittävästi. Uusimpien lataushybridimallien toimintasäde sähköllä on usein jo yli 50 kilometriä, joka riittää monilla kotitalouksilla pääosaan päivittäisistä matkoista.

Monet yritykset seuraavat säännöllisesti työsuhdeautojensa energiankulutusta ja ohjaavat työsuhdeauton käyttäjiä aktiiviseen auton lataamiseen. Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen nopeuttaisi selvästi autokannan sähköistymistä. Lisäksi työnantajien työntekijöilleen tarjoamien latauspisteiden verokohtelua tulisi selkeyttää siten, että kotilatauspisteen hankinta sisällytettäisiin työsuhdeauton luontoisetuarvoon vastaavalla tavalla kuin muut autoon hankittavat varusteet ja tarvikkeet. Verotuskäytännön muuttaminen olisi kustannustehokkain toimenpide asuntojen latauspisteverkoston laajentamiseksi.

Helsingin omat uutiset
Päivän kurssi
Viimeisimmät uutiset
Koeajossa
Yhteistyössä